Tapahtumakalenteri
Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
1 | ||||||
2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 |
9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 |
16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 |
23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 |
30 |
Uudistuuko Sosialidemokratia?
Uudistuuko sosialidemokratia?
SDP:llä on seuraava puoluekokous 5.-7.6.2008 Hämeenlinnassa. Saattaa olla että kokouksesta tulee lähes yhtä merkittävä, kuin oli puolueen 3. kokous yli sata vuotta sitten Forssassa. Jäämme odottamaan uudistuuko SDP ja miten.
Kokoukseen on valmisteltu viisi tulevaisuusasiakirjaa sekä jätetty 444 aloitetta, niiden joukossa itse kirjoittamani n:o 80. Olinpa sitten niitä kokouksessa itse ruotimassa tai en, seuraan asiakirjojen käsittelyä mielenkiinnolla. Espoon puoluekokous edustaja äänestys päättyy tänään.
Jäämme siis odottamaan johtaako puoluekokous puolueen kansanliikkeenä uuteen nousuun. Olen ollut viime vuodet sivussa puoluepoliittisista luottamustehtävistä ja keskittynyt ammattiyhdistysliikkeeseen ja muuhun yhteiskunnalliseen osallistumiseen kansalaisjärjestöissä. Hieman etäisyyttä avartaa usein näkökulmaa. Onko puolueemme muuttunut vuosien saatossa kansanliikkeestä vaaliorganisaatioksi? Tekikö pitkä valtionhoitajuus tehtävänsä ja kollektiivinen itsekritiikki viipyi liian pitkään? Etsitäänkö pelastusta henkilöinstituutioiden kautta?
Suomi on muuttunut sadassa vuodessa. Se mikä päätettiin Forssassa, on uskallettava asettaa kyseenalaiseksi myös aatteessa, jos näin tehdään päivänpolitiikassa. Jos taas aate on edelleen ajankohtaista, tulee sen näkyä myös päivänpolitiikassa. Entä sitten populismi? Avarretaanko aatetta siihen suuntaan, josta uskotaan saatavan uusia äänestäjiä? Toivottavasti pelkkä äänisaaliiden kalastelu ei ole motivaationa aatteiden uudistamiselle. Kun tunnistamme mitä on sosialidemokratia 2000-luvulla, niin puolueen linja pitää olla sellainen. Muuten puolue ei ole Sosialidemokraattinen puolue.
Syksyllä on jälleen kunnallisvaalit. Uskonpa hyvinkin että kesän puoluekokouksella on merkittävä vaikutus siihen syntyykö eripuolilla Suomea todellinen ryntäys SDP:n listoille vai ammottaako listat tyhjyyttään. Kansanliike vetää puoleensa uutta väkeä, pelkkä vaaliorganisaatio merkitsee ”täyte-ehdokkaiden” luopumista. Jos puolue lakkaa olemasta jäsenilleen keino vaikuttaa myös vaalien välillä, ei se enää pitkään kiinnosta vaaleissakaan. Ei ainakaan oman talkootyövoiman ja omien rahavarojen käytön kohteena.
Kansalaisjärjestössä toimimisella on tietysti myös toinen puolensa. Mikäli haluat itse vaikuttaa vaalien välillä, on sinun myös uhrattava omaa aikaasi vaalien välillä. Silloin kun aikaa ei ole, ei pidä myöskään valittaa että tehtiinpä jälleen huonoja päätöksiä. Jälkimariseminen tuskin kannattaa. Mieluimmin osallistutaan asioiden valmisteluun jo ennakolta kuin nuristaan sitten kun päätökset on jo tehty. Tässä sitten onkin avoimelle kansalaisjärjestötoiminnalle haasteensa. Miten kuulla kenttää juuri niissä asioissa joissa kukin jäsen kokee itse omaavansa jotain sanottavaa uuvuttamatta kuitenkaan jäsenistöä erinäisten kyselyjen tulvaan? Nykyaikana informaatiotulva lainehtii herkästi yli äyräiden. Sähköposteja roikkuu lukemattomina ja kirjeitä avaamattomina. Tiedotuksen määrällä ongelmaa ei siis ratkaista, ehkäpä paremminkin
tietojen poimittavuudella. Samalla on hyväksy ttävä, etteivät kaikki vaikuttajat ole joko sisällä tai ulkona. Osa kulkee jatkuvasti sillä välillä.
Yhteiskunnan muuttuminen käsi- ja konetyövaltaisesta yhteiskunnasta tietotyövaltaiseksi on väistämättä muuttanut muutoinkin sen rakenteita. Monet SDP:n Forssassa asettamat tavoitteet ovat toteutuneet. Monet sellaiset, jotka olivat ratkaisu niihin ongelmiin jota silloinen yhteiskunta piti sisällään. Osa tavoitteista on jäänyt toteutumatta myös siksi, että yhteiskunnallinen ongelma on ratkennut jo muuta kautta tai vaihtunut kokonaan toiseksi. Tällaisesta vielä toteutumattomasta tavoitteesta on jo osattava luopua. Vastaavasti jo saavutettujen tavoitteiden osalta on uskallettava pohtia, olisiko aika astua jo eteenpäin. Mittarina on tavoite paremmasta, inhimillisemmästä yhteiskunnasta.
| ||