Jukka Kivimäki
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | |||
| 5 | 6 | 7 | 8 | 9 | 10 | 11 |
| 12 | 13 | 14 | 15 | 16 | 17 | 18 |
| 19 | 20 | 21 | 22 | 23 | 24 | 25 |
| 26 | 27 | 28 | 29 | 30 | 31 |
Pk aloite: Ammatillisen koulutuksen työelämäjaksojen ja ammatillisen osaamisen
Ammatillisen koulutuksen työelämäjaksojen ja ammatillisen osaamisen näyttöjen kustannusten rahoitus
Ammattilliseen toisenasteen koulutukseen on kuulunut vuodesta 1999 alkaen vähintään 20 opintoviikonlaajuinen työssäoppimisjakso, jonka tulee olla tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Työssäoppinen tulee suoritaa käytännön yrityksissä, mutta työssäoppimispaikan järjestäminen on koulutuksen järjestäjän ja opiskelijan vastuulla. Opetussuunnitelman mukaisten tavoiteiden opiskeluun soveltuvien työssäoppimispaikojen saatavuus vaihtelee toimialoittain ja alueitain sekä suhdanne vaihteluiden mukaan. Osa oppimisopaikoista on opiskelun tavoitteiden kannalta erinomaisia, osa lähinnä välttäviä. Työssäoppija ei tyypillisesti ole yrityksen työsuhteessa eikä näin ollen saa työskentelystään palkkaa. Toisaalta koulutuksen järjestäjät ovat pyrkineet välttämään opiskelijoiden sijoittamista sellaisiin yrityksiin, jotka
veloittavat opiskelijoiden ohjaustyöstä.
Opetussuunitelmaperusteiseen amatilliseen koulutukseen opintojen arviointiin otetaan tämänhetkisten päätösten mukaan 1.8. 2006 käyttöön ammatilisen osaamisen näytöt. Näiden tarkoituksena on mitata amatillisten opintokokonaisuuksien osaamista ja niitä esitetään totetutettaviksi pääosin opiskelijoiden työelämäjaksojen yhteydessä. Koska monilla aloilla on vaikeaa saada kaikille opiskelijoille opintokokonaisuuksien tavoitteita kattavasti toteuttavia työssäoppimispaikkoja, ei näiden työelämäopintojen yhteyteen myöskään saada opintokokonaisuuksien keskeisiä tavoitteita kattavia ammatillisen osaamisen näyttöjä, jotka aiheuttavat koulutuksen järjestäjälle lisätyötä ja mahdolliselle näyttöjä vastaanottavalle yritykselle liiketoimintaan kuulumattomia kustannuksia.
On syytä muistaa, että laadukas ammatillinen peruskoulutus on koko ammatillisen toimialan etu, mutta yksittäiselle yritykselle sen järjestämisvastuu ei suomalaisessa yhteiskunnassa kuulu.
Esitän, että SDP vaikuttaa edustajiensa välityksellä ammatillisen koulutuksen rahoituksen saattamiseen koulutuksen kohoavia kustanuksia vastaavalle tasolle. Lisäksi esitän, että SDP tutkii mahdollisuutta saada muodostettua toimialakohtaiset rahastot, josta yksittäiset yritykset voivat hakea tukea niille ammatillisen peruskoulutuksen ohjaukseen ja arviointiin osallistumisesta koituviin lisäkustannuksiin.
|