Jukka Kivimäki
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | ||||||
| 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 |
| 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 |
| 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 |
| 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 |
| 30 | 31 |
Espoossa pulaa ammatillisista koulutuspai
Pääkaupunkiseudulla on pulaa nuorten koulutuspaikoista. Esimerkiksi Espoossa 8 % nuorista jää ilman koulutuspaikkaa. Muualla Suomessa koulutuspaikoista on ylitarjontaa, mutta ryhtyvätkö pääkaupunkiseudun 16-vuotiaat kolmivuotiseen leirikouluun? Tuskinpa päättäjät sitä haluavat.
Koulutuspaikat eivät kuitenkaan ole kiinni kuntapäättäjistä, vaan ne myöntää valtiovalta. Ammatillinen koulutus kustannetaan yksikköhinnoilla, jotka ovat kullakin koulutusalalla samansuuruisia koko maassa. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun korkeampia kiinteistökustannuksia ei yksikköhinnoittelussa huomioida. Yksikköhintoja ei makseta kuin myönnettyjen paikkojen mukaan ja silloinkin vain jos paikat on täytetty. Esimerkiksi Espoo ei omia verotulojaan laita ammatilliseen koulutukseen senttiäkään. Vaikuttaisi siltä, ettei ammatillisen koulutuksen kehittäminen ole ainakaan kaikkien valtuustoryhmien sydämenasia.
Ammatillinen koulutus on viimevuosina ollut jatkuvan muutoksen kourissa. Opiskelijoiden viikkotunteja on leikattu ja opetusta siirretty työelämässä hoidettavaksi. Jälkimmäinen ei suinkaan olisi huono asia, jos ohjaustoimiin olisi riittävästi varoja. Osaamista toki löytyy niin yrityksistä kuin oppilaitoksistakin. Opettajat ovat jopa vapaa-ajallaan kehittäneet omaa työelämä osaamistaan. Mutta tehtävästä ohjaustyöstä sentään odotetaan palkkaa, niin yrityksissä kuin oppilaitoksissakin.
Nyt ollaan valmistelemassa työelämässä suoritettavia nuorten näyttöjä. Valitettavasti vain valtiovarain ministeriö haaveilee muutoksen syntyvän talkootyönä, ilman lisäkustannuksia. On myös esitetty, että osa ammatillisen koulutuksen kustannuksista kuuluisi valtion sijasta kunnille.
Espoon kunnallispolitiikassa lukiot kiinnostavat selvästi enemmän kuin ammatillinen koulutus. Eräs ehdokas levittää Matinkylässä
vaaliesitettä, jossa kerrotaan kaupunginosassa sijaitsevan ammattioppilaitos tontin myötä menevän myös varattu lukio tontti. Kyseinen ammattioppilaitos rakennus on todettu korjauskelvottomaksi ja toiminnot aiotaan siirtää muualle.
Kaupunginsuunnittelulautakunnan ei kuitenkaan ole ollut tarkoitus puuttua naapurissa olevaan Lukiolle varattuun tyhjään tonttiin, saati terveyskeskuksen laajentamisvaraukseen.
Ammatillisen koulutuksen siirrolla ko. oppilaitostontti saadaan asuntorakennuskäyttöön ja rakennustehokkuuden nostolla saadaan varoja ammatillisen koulutuksen korvaaviin tiloihin. Ammatilliseen koulutukseen ei projektilla investoida yhtään uutta rahaa, vaan ainoastaan kustannetaan korvaavat tilat. Lisäinvestoinnit olisivat toki tarpeen, sillä ellei koulutusta
lisätä, jää vuonna 2010 espoolaisista nuorista 14 % ilman toisen asteen koulutuspaikkaa joko ammatillisissa oppilaitoksissa tai lukiossa. Koulutuksen lisääminen edellyttää kyllä myös lisää myönnettyjä koulutuspaikkoja valtion taholta.
Koulutuskuntayhtymän toimintojen siirtyminen pois Matinkylän tiloista on jo alkanut. Espoon terveys ja sosiaalialan oppilaitoksen kauneudenhoito osasto siirtyi Lehtimäkeen lokakuunalussa. Toiminnot Iso Omenassa kuitenkin jatkuvat entiseen malliin. Tässä vaiheessa siirtyneille opiskelijoille on koitunut hankaluuksia Espoon sisäisen liikenteen
puutteellisuudesta. Joidenkin opiskelijoiden kotimatka on edellyttänyt useita linjanvaihtoja suuntaan. Ei siis tulisi
kysymykseenkään, ettei Espoon sisäisiä yhteyksiä pitäisi parantaa koulutuksen siirtyessä Matinkylästä Espoon keskukseen.
Jukka Kivimäki
Ammattiaineiden opettaja
Pääluottamusmies
| ||