Jukka Kivimäki
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | ||||||
| 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 | 8 |
| 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 | 15 |
| 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 | 22 |
| 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 | 29 |
| 30 | 31 |
Käden ja mielen taidot ovat merkittävin u
Käden ja mielen taidot ovat merkittävin uusiutuva luonnonvaramme
Suomen kilpailukyvyn avaimet
Suomi on jälleen todettu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Menestymme korkean jalostusasteen tuotteissa. Myymme osaamistamme, emmekä pelkästään raaka-aineita. Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan selvästi enemmän kuin monissa kilpailijamaissamme.
Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yksi kilpailukyvyn avain. Myös Ruotsi, Tanska ja Norja ovat menestyneet kilpailukykymittareissa. Koko kansan keskiluokkaistuminen, matalat tuloerot ja sosiaalinen verkostuminen on ilmeinen vahvuustekijä. Kansalaisten ostovoima ja vapaan kulutuksen osuus työn hinnassa on olut kohtuullinen. Vapaalla kulutuksella tarkoitan sitä käytettävissä olevaa varallisuutta, joka tuloista jää jäljelle verojen, perheen käytännössä välttämättömien vakuutusten ja asumiskulujen jälkeen. Niissä maissa, jossa verotuksen osuus on pienempi, on vastaavasti välttämätön vakuutusturva huomattavasti kalliimpaa.
Kansalaisten jakaminen kahdelle luukulle: välttävästi hoidetuille julkisille palveluille ja niitä laadukkaammille, mutta samalla hinnakkaammille yksityisille markkinoille romuttaisi ison osan kansallista kilpailukykyämme. Kaikille yhteisten julkisten palvelujen laadun ylläpito on välttämätöntä.
Osaamisen jalostaminen ja ylläpito
Koulutuksen ensimmäinen painopiste on monipuolinen kansalaisvalmennus. Koulutuksen tulee tukea lasten ja nuorten kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Voimavarojen leikkaus varhaiskasvatuksesta näkyy vaikeuksina perusopetuksessa ja perusopetuksen leikkaukset nuoren myöhemmissä opinnoissa.
Koulutuksen toinen aalto on yhtä tärkeä kuin ensimmäinen. Ammatillinen osaaminen on tie työelämään. Työelämässä käden ja mielen taidot yhdistyvät kulloinkin käytettävissä olevaan tietoon ja näin muodostuu sitä osaamista, joka on kilpailukykymme merkittävin osatekijä.
Ammatillisessa koulutuksessa tärkeää on työelämäläheisyys ja universaalisuus. Taitoja on voitava soveltaa suoraan työelämässä ja työtehtäviä on voitava vaihtaa ilman että hankitut taidot muuttuvat käyttökelvottomiksi.Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksoja ei siis pidä nähdä rutiinien harjaantumisena, vaan enemmänkin koulusivistyksen soveltamisena työelämäympäristöön. Työelämä läheisyydestä huolimatta ammatillista peruskoulutusta ei voida sysätä työpaikkojen vastuulle vaan sitä on ylläpidettävä yhteiskunnan keräämillä varoilla.
Puuttuvan työkokemuksen paradoksi
Monelle ammattiin valmistuneelle on koitunut kompastukseksi sen ensimäisen työpaikan saaminen. Kun työpaikkaa koulutusta vastaavalta alalta ei ole heti löytynyt, niin muutamien vuosien kuluttua sitä on entistä vaikeampi löytää. Harjaantumatta jäänyt käyttämätön ammatillinen osaaminen puoliintuu vuosien kuluessa. Olisi tärkeää saada heti valmistumisen jälkeen edes jossain määrin koulutusta vastaava työ.
Työelämä on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että yhä harvemmin työskennellään parityönä, jolloin kokeneempi jatkuvasti opastaa vähemmän kokenutta työparia. Työelämä tarvitsee ammattitaitoista väkeä, mutta eihän sitä suoraan koulunpenkiltä löydy. Monilla aloilla harjaantuminen tosi ammattilaiseksi kestää vuosia. Juuri tässä kohdin ollaan osaamisen jalostamisen kolmannessa aallossa. Työvoimapoliittisia aktiivitoimia tarvitaan sellaisten työpaikkojen luomiseen, jossa tuota puuttuvaa työkokemusta voidaan hankkia.
Kolmannen sektorin toiminta työelämässä
Julkisen sektorin ulkopuolista, taloudellista voittoa tavoittelematonta toimintaa kutsutaan kolmanneksi sektoriksi. Kolmannella sektorilla on mahdollista työllistää tehtävillä, jotka ovat kyllä yhteiskunnallisesti kannattavia, mutta joista ei ole odotettavissa liiketaloudellista tulosta. Yhteiskunnan kattaa myös tukea taloudellisesti toimintaa, jonka oheisilmiönä yhteiskunnan menoja toisaalla säästyy. Myös kolmannen sektorin kautta voidaan hoitaa työllisyyttä työttömyyden hoidon sijaan.
Kolmannen sektorin tarjoama työ voi olla myös välivaihe opiskelun päättämisen tai pitkäaikaisen työttömyyden ja vapaiden markkinoiden työpaikan välillä. Tukemalla työpajatoimintaa yhteiskunta luo työpaikkoja vääristämättä työn hintaa vapailla markkinoilla. On huomattava, ettei yhteisillä varoilla ylläpidetty laaja käyttämätön työvoimareservi suinkaan ole kilpailukyvyn avain, eikä sitä myöskään ole työn hinnan romahduttaminen. Palkkatyö, jolla ei tule toimeen ei voi olla laadukasta.
Muutoksen luoma mahdollisuus
Työelämä muuttuu jatkuvasti ja kokonaisia ammattikuntia vaihtaa tehtävänkuviaan. On tärkeää että tehtäviä tai jopa ammattialaa vaihdettaessa on saatavilla tarvittavaa uutta tietoa ja osaamisen valmennusta. Uuden oppiminen on voitava yhdistää jo aiempaan osaamiseen ilman teennäisiä koulutusraja-aitoja.
Usein eri elämän vaiheissa ihmisen kiinnostus aiheet vaihtuvat. Näin myös työelämän alueella. On mielekästä, että ihminen tekee sitä mikä kuhunkin elämäntilanteeseen sopii ja mikä kiinnostaa. Uuden ammatin hankkiminen on oltava kaikille mahdollista.
Arvokas poistuminen työelämästä
Työvoima on uusiutuva luonnonvara vain yhteiskunnallisella tasolla. Yksilönä jokainen joskus tulee työuransa päähän ja toivoo pääsevänsä aikanaan arvokkaille eläkepäiville. Työuransa aikana jokainen ehtii hankkia osaamista ja siirtää sitä nuoremmille. Ikääntyvien työntekijöiden huomioon ottaminen ja asianmukainen eläketurva on myös osa laadukasta työelämää. Työntekijän loppuun polttamien ennen eläkepäiviä ei sensijaan edusta korkeaa laatua.
On syytä myös muistaa, että siirtyessään ajoissa työelämästä ansaitsemilleen eläkepäiville, voi eläkeläinen niin halutessaan tehdä vielä monenlaista yhteiskunnallisesti hyödyllistä asiaa. Hänen ammatillinen osaamisensa ja yhteiskunnalliset kykynsä eivät suinkaan katoa eläkepäätöksen myötä. Hän ansaitsee leponsa, mutta ei unohdusta. Hänellä on mahdollisuutensa vielä monessa asiassa auttaa nuorempiaan.
Käden ja mielen taidot ovat merkittävin uusiutuva luonnonvaramme. Pitäkäämme niistä huolta kaikissa elämänvaiheissa.
| ||