web stats
diashow
Jukka Kivimäki

Jaa eteenpäin

Jukka Kivimäki

Jukka Kivimäki

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Käden ja mielen taidot ovat merkittävin u

Käden ja mielen taidot ovat merkittävin uusiutuva luonnonvaramme


Suomen kilpailukyvyn avaimet

Suomi on jälleen todettu maailman kilpailukykyisimmäksi maaksi. Menestymme  korkean jalostusasteen tuotteissa. Myymme osaamistamme, emmekä pelkästään raaka-aineita. Suomessa tutkimukseen ja tuotekehitykseen panostetaan selvästi enemmän kuin monissa kilpailijamaissamme.

Pohjoismainen hyvinvointivaltio on yksi kilpailukyvyn avain. Myös Ruotsi, Tanska ja Norja ovat menestyneet kilpailukykymittareissa. Koko kansan keskiluokkaistuminen, matalat tuloerot ja sosiaalinen verkostuminen on ilmeinen vahvuustekijä. Kansalaisten ostovoima ja   vapaan kulutuksen osuus työn hinnassa on olut kohtuullinen. Vapaalla kulutuksella tarkoitan sitä käytettävissä olevaa varallisuutta, joka tuloista jää jäljelle verojen, perheen käytännössä välttämättömien vakuutusten ja asumiskulujen jälkeen. Niissä maissa, jossa verotuksen osuus on pienempi, on vastaavasti välttämätön vakuutusturva huomattavasti kalliimpaa.

Kansalaisten jakaminen kahdelle luukulle: välttävästi hoidetuille julkisille palveluille ja niitä laadukkaammille, mutta samalla hinnakkaammille yksityisille markkinoille romuttaisi ison osan kansallista kilpailukykyämme. Kaikille yhteisten julkisten palvelujen laadun ylläpito on välttämätöntä.

Osaamisen jalostaminen ja ylläpito

Koulutuksen ensimmäinen painopiste on monipuolinen kansalaisvalmennus. Koulutuksen tulee tukea lasten ja nuorten kasvua yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. Voimavarojen leikkaus varhaiskasvatuksesta näkyy vaikeuksina perusopetuksessa ja perusopetuksen leikkaukset nuoren myöhemmissä opinnoissa.

Koulutuksen toinen aalto on yhtä tärkeä kuin ensimmäinen. Ammatillinen osaaminen on tie työelämään. Työelämässä käden ja mielen taidot yhdistyvät kulloinkin käytettävissä olevaan tietoon ja näin muodostuu sitä osaamista, joka on kilpailukykymme merkittävin osatekijä.

Ammatillisessa koulutuksessa tärkeää on työelämäläheisyys ja universaalisuus. Taitoja on voitava soveltaa suoraan työelämässä ja työtehtäviä on voitava vaihtaa ilman että hankitut taidot muuttuvat käyttökelvottomiksi.Ammatillisen koulutuksen työssäoppimisjaksoja ei siis pidä nähdä rutiinien harjaantumisena, vaan enemmänkin koulusivistyksen soveltamisena työelämäympäristöön. Työelämä läheisyydestä huolimatta ammatillista peruskoulutusta ei voida sysätä työpaikkojen vastuulle vaan sitä on ylläpidettävä yhteiskunnan keräämillä varoilla.

Puuttuvan työkokemuksen paradoksi

Monelle ammattiin valmistuneelle on koitunut kompastukseksi sen ensimäisen työpaikan saaminen. Kun työpaikkaa koulutusta vastaavalta alalta ei ole heti löytynyt, niin muutamien vuosien kuluttua sitä on entistä vaikeampi löytää. Harjaantumatta jäänyt käyttämätön ammatillinen osaaminen puoliintuu vuosien kuluessa. Olisi tärkeää saada heti valmistumisen jälkeen edes jossain määrin koulutusta vastaava työ.

Työelämä on kuitenkin muuttunut sellaiseksi, että yhä harvemmin työskennellään parityönä,  jolloin kokeneempi jatkuvasti opastaa vähemmän kokenutta työparia. Työelämä tarvitsee ammattitaitoista väkeä, mutta eihän sitä suoraan koulunpenkiltä löydy. Monilla aloilla harjaantuminen tosi ammattilaiseksi kestää vuosia. Juuri tässä kohdin ollaan osaamisen jalostamisen kolmannessa aallossa. Työvoimapoliittisia aktiivitoimia tarvitaan sellaisten työpaikkojen luomiseen, jossa tuota puuttuvaa työkokemusta voidaan hankkia.

Kolmannen sektorin toiminta työelämässä

Julkisen sektorin ulkopuolista, taloudellista voittoa tavoittelematonta toimintaa kutsutaan kolmanneksi sektoriksi. Kolmannella sektorilla on mahdollista työllistää tehtävillä, jotka ovat kyllä yhteiskunnallisesti kannattavia, mutta joista ei ole odotettavissa liiketaloudellista tulosta. Yhteiskunnan kattaa myös tukea taloudellisesti toimintaa, jonka oheisilmiönä yhteiskunnan menoja toisaalla säästyy. Myös kolmannen sektorin kautta voidaan hoitaa työllisyyttä työttömyyden hoidon sijaan.

Kolmannen sektorin tarjoama työ voi olla myös välivaihe opiskelun päättämisen tai pitkäaikaisen työttömyyden ja vapaiden markkinoiden työpaikan välillä. Tukemalla työpajatoimintaa yhteiskunta luo työpaikkoja vääristämättä työn hintaa vapailla markkinoilla. On huomattava, ettei yhteisillä varoilla ylläpidetty laaja käyttämätön työvoimareservi suinkaan ole kilpailukyvyn avain, eikä sitä myöskään ole työn hinnan romahduttaminen. Palkkatyö, jolla ei tule toimeen ei voi olla laadukasta.

Muutoksen luoma mahdollisuus

Työelämä muuttuu jatkuvasti ja kokonaisia ammattikuntia vaihtaa tehtävänkuviaan. On tärkeää että tehtäviä tai jopa ammattialaa vaihdettaessa on saatavilla tarvittavaa uutta tietoa ja osaamisen valmennusta. Uuden oppiminen on voitava yhdistää jo aiempaan osaamiseen ilman teennäisiä koulutusraja-aitoja.

Usein eri elämän vaiheissa ihmisen kiinnostus aiheet vaihtuvat. Näin myös työelämän alueella. On mielekästä, että ihminen tekee sitä mikä kuhunkin elämäntilanteeseen sopii ja mikä kiinnostaa. Uuden ammatin hankkiminen on oltava kaikille mahdollista.


Arvokas poistuminen työelämästä

Työvoima on uusiutuva luonnonvara vain yhteiskunnallisella tasolla. Yksilönä jokainen joskus tulee työuransa päähän ja toivoo pääsevänsä aikanaan arvokkaille eläkepäiville. Työuransa aikana jokainen ehtii hankkia osaamista ja siirtää sitä nuoremmille. Ikääntyvien työntekijöiden huomioon ottaminen ja asianmukainen eläketurva on myös osa laadukasta työelämää. Työntekijän loppuun polttamien ennen eläkepäiviä ei sensijaan edusta korkeaa laatua.

On syytä myös muistaa, että siirtyessään ajoissa työelämästä ansaitsemilleen eläkepäiville, voi eläkeläinen niin halutessaan tehdä vielä monenlaista yhteiskunnallisesti hyödyllistä asiaa. Hänen ammatillinen osaamisensa ja yhteiskunnalliset kykynsä eivät suinkaan katoa eläkepäätöksen myötä. Hän ansaitsee leponsa, mutta ei unohdusta. Hänellä on mahdollisuutensa vielä monessa asiassa auttaa nuorempiaan.

Käden ja mielen taidot ovat merkittävin uusiutuva luonnonvaramme. Pitäkäämme niistä huolta kaikissa elämänvaiheissa.

Uutiset Espoo.fi

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Otaniemeä kehitetään monipuolisena kaupunginosana

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että Otaniemen keskuksen jatkokehittämistä viedään eteenpäin Senaatti-kiinteistöjen ja Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n esittämien tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. Otaniemi-Keilaniemi alue on Espoon tärkein innovaatiotoiminnan keskittymä...

Lue lisää »

Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote elokuu 2020

Espoon yritystutkimus 2020 toteutetaan elo-lokakuussa. Espoon väestö oli vuoden 2020 kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 291 100 asukasta. Lomautettujen määrä laskenut toukokuun huippulukeman jälkeen, kokonaan työsuhdetta vailla olevien määrä kasvanut maaliskuusta lähtien.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava valitsee itselleen puheenjohtajan reilun kahden viikon päästä. Toinen tähän mennessä kisaan...

Lue lisää »

Ministeri Kiuru: ”Jos pakkokaranteenia rikkoo, rangaistuksena voi olla sakkoa tai vankeutta”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan riskimaista kotimaahan matkustavat tullaan määräämään jatkossa viranomaispäätöksellä...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Viitanen: Arvonnousuverolla ehkäistäisiin verosyistä tehtäviä muuttoja

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tänään selvityksen, jonka mukaan suuria omaisuustuloja saaneet muuttavat selvästi muita...

Lue lisää »

SDP:n Filatov: On syytä selvittää, miten lainsäädäntöä uudistamalla voitaisiin lisätä etätyötä

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov pitää tervetulleena toimihenkilöliitto Erton esitystä palkansaajien lakisääteisestä oikeudesta etätyöhön. Erto...

Lue lisää »