Jukka Kivimäki
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Espoon kehittäminen kaupunkina
Espoon kehittäminen kaupunkina
Espoon kaupunkirakenne
Espoon kaupunkirakenteen leimaavin piirre on integroituminen osaksi suuremman naapurikunnan, Helsingin kaupunkiseutua. Siksi Suomen toisiksi suurimmassa kaupungissa ei ole samanlaista voimallista ydinkeskustaa kuin sitä pienemmissä, valtakunnan osien aluekeskuksina toimivissa kaupungeissa. Espoo onkin kaupunkirakenteeltaan kuin joukko toisiinsa kiinni kasvaneita pikkukaupunkeja. Esimerkiksi väkiluvultaan Matinkylä-Olarin ja Espoonlahden suuralueiden kokoiset kaupungit on suomalaisittain tyypillisiä. Tämän kokoluokan kaupungeilla on asiaan kuuluvat keskustapalvelu, niin kaupallisella sektorilla, kuin julkisen hallinnonkin puolella. Espoossa on oikein kehittää tasapuolisesti kaikkien kaupungin osien aluekeskuksia.
Kaupungin suunnittelussa kannattaa pohtia,
–miten säilyttää ns. keskusta-asumisen alueella kävelyetäisyydellä olevat lähipalvelut ja alueellisen ydinkeskustan tavoitettavuus suorilla joukkoliikenneyhteyksillä
–miten pientaloasuinalueet parhaiten integroituu alueellisiin keskustoihin
–miten järjestää liikkuminen alueellisiin keskustoihin sekä niiden välillä
–miten limittää asuin- ja liikerakentaminen sekä teolliselle tuotannolle varatut alueet
Kannattaa myös pohtia niitä ratkaisuja, joilla muusta kaupunkirakenteesta erilleen rakennetut kauppakeskukset liitetään kokonaisuuteen.
Espoon kasvu
Mikäli haluamme espoolaisen nuorison asettuvan aikuisikäisenäkin Espooseen, tarvitsemme lisää sekä keskusta-asuntoja että pientaloalueita.Espoolainen yritystoiminta tarvitsee myös uutta muualta muuttavaa osaamista, eikä Espooseen muuttamisen pidä koitua kohtuuttoman kalliiksi. Espoolaisuuden hinta, siis asumisen hinta Espoossa on pysyttävä kohtuullisena. Kaupungin kasvun pitää olla hallittua, mutta ei liiaksi hillittyä.
Yhteiskunnan palvelut
Yhteiskunnan palveluissa on varauduttava mielummin todellista suurempaan kuin alimitoitettuun kasvuun. Erityisesti tämä koskee kaavoitusta. Julkista rakentamista ei toki pidä tehdä kovasti etuajassa, mutta oikea-aikaisesti, ei vasta ongelmien kaaduttua päälle. Kaupungin tehtävänä on myös omistaa pysyvä julkinen kaupunkirakenne ja tuottaa sen säännöllisesti tarvitsemat toiminnot. Pidempiaikaisesti tarvittavat palvelut kannattaa ensisijaisesti toteuttaa kaupungin omissa tiloissa ja omana palvelutuotantona. Lyhytjänteiset toiminnot voidaan hankkia ostopalveluna.
On myös lukuisia julkisia palveluita, jotka kannattaa toteuttaa lähikuntien yhteisinä toimintoina. Tällä hetkellä näin tehdään mm.:
–terveydenhuollon
–pelastustoimen
–joukkoliikenteen
–jätehuollon ja
–ammatillisen koulutuksen alueella.
Myös kirjastotoiminnassa on käytännön tasolla yhteistoimintaa. Yhteistoimintaa pitäisi lisätä esim. kaupunginsuunnittelussa. Eräs pohdittava näkökohta on asuminen ja työssäkäynti eri kunnissa ja tämän vaikutus palveluiden tarpeeseen.
Elinkeinopolitiikka
Espooseen tarvitaan työpaikkoja. Espoossa on monen suomalaisen ja jopa monikansallisen yrityksen pääkonttori tai merkittävä sivukonttori. Nämä eivät kuitenkaan työllistä valta osaa Espoolaisista, vaan niiden rinnalle tarvitaan palvelualojen yrityksiä ja niihin osaavia ammattilaisia. Vaikka emme Espooseen lisää ns. savupiipputeollisuutta toivoisikaan on Espoossa tarve myös teollisiin työpaikkoihin. Kiinailmiöksi kutsuttu työpaikkojen katoaminen on puraissut kovasti myös Espoota.
Erityisesti houkuttelisin Espooseen korkempaan osaamista vaativaa teollista tuotantoa. elektroniikan proto- ja lyhytsarjavalmistuksen lisäksi myös biotekniikka luo näitä työpaikkoja. Luonnollisesti Espoon kokoisesta kaupungista löytyy aina uutta tekemätöntä työtä rakentajille, asentajille ja erilaisten huoltotehtävien ammattilaisille.
Yritystoimintaa tuetaan mielestäni parhaiten:
–yritysrankentamista kehittävällä kaupunkisuunittelulla
–ammatillisella koulutuksella
–mahdollistamalla kohtuuhintainen asuminen
–joustavalla työpaikkaliikenteellä
–tarjoamalla näkyvyyttä alkaville yrityksille ja niiden liikeideoille
|