web stats
diashow
Jukka Kivimäki

Jaa eteenpäin

Jukka Kivimäki

Jukka Kivimäki

Tapahtumakalenteri

Ma Ti Ke To Pe La Su
          1 2
3 4 5 6 7 8 9
10 11 12 13 14 15 16
17 18 19 20 21 22 23
24 25 26 27 28 29 30
31            
Tietotori

Espoon kehittäminen kaupunkina

Espoon kehittäminen kaupunkina

Espoon kaupunkirakenne

Espoon kaupunkirakenteen leimaavin piirre on integroituminen osaksi suuremman naapurikunnan, Helsingin kaupunkiseutua. Siksi Suomen toisiksi suurimmassa kaupungissa ei ole samanlaista voimallista ydinkeskustaa kuin sitä pienemmissä, valtakunnan osien aluekeskuksina toimivissa kaupungeissa. Espoo onkin kaupunkirakenteeltaan kuin joukko toisiinsa kiinni kasvaneita pikkukaupunkeja. Esimerkiksi väkiluvultaan Matinkylä-Olarin ja Espoonlahden suuralueiden kokoiset kaupungit on suomalaisittain tyypillisiä. Tämän kokoluokan kaupungeilla on asiaan kuuluvat keskustapalvelu, niin kaupallisella sektorilla, kuin julkisen hallinnonkin puolella. Espoossa on oikein kehittää tasapuolisesti kaikkien kaupungin osien aluekeskuksia.

Kaupungin suunnittelussa kannattaa pohtia,

miten säilyttää ns. keskusta-asumisen alueella kävelyetäisyydellä olevat lähipalvelut ja  alueellisen ydinkeskustan tavoitettavuus suorilla joukkoliikenneyhteyksillä
miten pientaloasuinalueet parhaiten integroituu alueellisiin keskustoihin
miten järjestää liikkuminen alueellisiin keskustoihin sekä niiden välillä
miten limittää asuin- ja liikerakentaminen sekä teolliselle tuotannolle varatut alueet

Kannattaa myös pohtia niitä  ratkaisuja,  joilla  muusta kaupunkirakenteesta erilleen rakennetut kauppakeskukset liitetään kokonaisuuteen.

Espoon kasvu

Mikäli haluamme espoolaisen nuorison asettuvan aikuisikäisenäkin Espooseen, tarvitsemme lisää sekä keskusta-asuntoja että pientaloalueita.Espoolainen yritystoiminta tarvitsee myös uutta muualta muuttavaa  osaamista, eikä Espooseen muuttamisen pidä koitua kohtuuttoman kalliiksi. Espoolaisuuden hinta, siis asumisen hinta  Espoossa on pysyttävä kohtuullisena. Kaupungin kasvun pitää olla hallittua, mutta ei liiaksi hillittyä.

Yhteiskunnan palvelut

Yhteiskunnan palveluissa on varauduttava mielummin todellista suurempaan kuin alimitoitettuun kasvuun. Erityisesti tämä koskee kaavoitusta. Julkista rakentamista ei toki pidä tehdä kovasti etuajassa, mutta oikea-aikaisesti, ei vasta ongelmien kaaduttua päälle. Kaupungin tehtävänä on myös omistaa pysyvä julkinen kaupunkirakenne ja tuottaa sen säännöllisesti tarvitsemat toiminnot. Pidempiaikaisesti tarvittavat palvelut kannattaa ensisijaisesti toteuttaa kaupungin omissa tiloissa ja omana palvelutuotantona. Lyhytjänteiset toiminnot voidaan hankkia ostopalveluna.

On myös lukuisia julkisia palveluita, jotka kannattaa toteuttaa lähikuntien yhteisinä toimintoina. Tällä hetkellä näin tehdään mm.:
terveydenhuollon
pelastustoimen
joukkoliikenteen
jätehuollon ja
ammatillisen koulutuksen alueella.

Myös kirjastotoiminnassa on käytännön tasolla yhteistoimintaa. Yhteistoimintaa pitäisi lisätä esim. kaupunginsuunnittelussa. Eräs pohdittava näkökohta on asuminen ja työssäkäynti eri kunnissa    ja tämän vaikutus  palveluiden tarpeeseen.

Elinkeinopolitiikka

Espooseen tarvitaan työpaikkoja. Espoossa on monen suomalaisen ja jopa monikansallisen yrityksen pääkonttori tai merkittävä sivukonttori. Nämä eivät kuitenkaan työllistä valta osaa Espoolaisista, vaan niiden rinnalle tarvitaan palvelualojen yrityksiä ja niihin osaavia ammattilaisia. Vaikka emme Espooseen lisää ns. savupiipputeollisuutta toivoisikaan on Espoossa tarve myös teollisiin työpaikkoihin. Kiinailmiöksi kutsuttu työpaikkojen katoaminen on puraissut kovasti myös Espoota.

Erityisesti houkuttelisin Espooseen korkempaan  osaamista vaativaa teollista tuotantoa. elektroniikan proto- ja lyhytsarjavalmistuksen lisäksi myös biotekniikka luo näitä työpaikkoja. Luonnollisesti Espoon kokoisesta kaupungista löytyy aina uutta tekemätöntä työtä rakentajille, asentajille ja erilaisten huoltotehtävien ammattilaisille.

Yritystoimintaa tuetaan mielestäni parhaiten:
yritysrankentamista kehittävällä kaupunkisuunittelulla
ammatillisella koulutuksella
mahdollistamalla kohtuuhintainen asuminen
joustavalla työpaikkaliikenteellä
tarjoamalla näkyvyyttä alkaville yrityksille ja niiden liikeideoille



Uutiset Espoo.fi

Elinkeino- ja kilpailukykyjaosto: Otaniemeä kehitetään monipuolisena kaupunginosana

Kaupunginhallituksen elinkeino- ja kilpailukykyjaosto päätti, että Otaniemen keskuksen jatkokehittämistä viedään eteenpäin Senaatti-kiinteistöjen ja Aalto-korkeakoulusäätiö sr:n esittämien tavoitteiden ja periaatteiden pohjalta. Otaniemi-Keilaniemi alue on Espoon tärkein innovaatiotoiminnan keskittymä...

Lue lisää »

Tilastot ja tutkimukset -kuukausitiedote elokuu 2020

Espoon yritystutkimus 2020 toteutetaan elo-lokakuussa. Espoon väestö oli vuoden 2020 kesäkuun lopussa ennakkotietojen mukaan 291 100 asukasta. Lomautettujen määrä laskenut toukokuun huippulukeman jälkeen, kokonaan työsuhdetta vailla olevien määrä kasvanut maaliskuusta lähtien.

Lue lisää »

Uutiset Demokraatti.fi

Tämä lasikatto on vielä rikkomatta – Maria Teikari pyrkii Akavan johtoon: ”Lopullinen kimmoke oli huoli ay-liikkeen tulevaisuudesta”

Korkeakoulutettujen työmarkkinakeskusjärjestö Akava valitsee itselleen puheenjohtajan reilun kahden viikon päästä. Toinen tähän mennessä kisaan...

Lue lisää »

Ministeri Kiuru: ”Jos pakkokaranteenia rikkoo, rangaistuksena voi olla sakkoa tai vankeutta”

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) mukaan riskimaista kotimaahan matkustavat tullaan määräämään jatkossa viranomaispäätöksellä...

Lue lisää »

Uutiset SDP.fi

SDP:n Viitanen: Arvonnousuverolla ehkäistäisiin verosyistä tehtäviä muuttoja

Kansalaisjärjestö Finnwatch julkisti tänään selvityksen, jonka mukaan suuria omaisuustuloja saaneet muuttavat selvästi muita...

Lue lisää »

SDP:n Filatov: On syytä selvittää, miten lainsäädäntöä uudistamalla voitaisiin lisätä etätyötä

SDP:n kansanedustaja Tarja Filatov pitää tervetulleena toimihenkilöliitto Erton esitystä palkansaajien lakisääteisestä oikeudesta etätyöhön. Erto...

Lue lisää »