Jukka Kivimäki
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Juokkoliikenteen kehittäminen
Joukkoliikenteen kehittäminen Espoossa ja lähiseudulla
Joukkoliikenne voidaan ryhmitellä kolmeen ryhmään paikallis-, seutu- ja kaukoliikenteen. Käsittelen tässä paikallis- ja seutuliikennettä.
Espoon kaupunkirakenne
Nähdäkseni Espoo on kaupunkirakenteeltaan kuin joukko toisiinsa kiinni kasvaneita pikkukaupunkeja. Paikallisen liikenteen ensisijaisena tehtävänä on luoda yhteyksiä asuin- ja työpaikka-alueilta kunkin "pikkukaupungin” keskustaan sekä sen ohella naapuristo keskustoihin. Seudullisen liikenteen tarkoituksena on yhdistää edellä mainitsemani keskustat kuten myös naapurikuntien vastaavat keskustat. Osa Espoon sisäisestä liikenteestä on edellä kuvatun määritelmän mukaan seudullista, vaikka tariffi näkökulmasta katsoen onkin paikallisliikennettä.
Paikallisia keskustoja lukuunottamatta suora liikenneyhteys sattumanvaraisesta lähtöpisteestä toiseen satunnaisesti määräytyvään määräpisteeseen on niin ikään sattumanvaraista. Espoon nykyisellä liikennejärjestelmällä pääsee lähes kaikilta asuin alueilta kohtuullisen kävelymatkan jälkeen suoraan johonkin, mutta ei välttämättä minnekään muualle. Ja tuosta ehkä ainokaisesta suorasta yhteydestä ei välttämättä ole vaihtomahdollisuutta ihan mihin tahansa. Lisäksi mitä enemmän suoran yhteyden piiriin yritetään pysähdyspaikkoja mahduttaa, sitä hitaanmaksi vuoro käy. Usein vaihtaminen paikallisliikenteestä seutuliikenteeseen on järkevää, vaikka paikallisvuoro jatkaisikin "suoraan" haluttuun määränpäähän. Esimerkkinä vaikka Espoon sisäinen linja 35 Friisilästä Leppävaaraan.
Kehittääksemme paikallisliikenteen toimintaa tarvitsemme selkeän liikenneverkon, jossa paikallisliikenne syöttää seutuliikennettä ja päinvastoin. Silti paikallisliikenteen vuorot voivat jatkaa useita solmupisteiden välisiä etappeja.
Raideliikenteestä
Helsingin ydinkeskustassa osa paikallisliikenteestä on nostettu raiteille. Ratikat kulkevat niin Kallioon, kuin Pasilaan ja Ruoholahteenkin. Ne kulkevat seudullisen liikenteen asemien kautta. Seudullista raideliikennettä edustaa Helsingissä lähiliikenteen junat ja metro.
Raideliikenteessä paikallis- ja seutuliikenteen ero on selkeämmin havaittavissa. Katuratikan pysäkki väli on joitakin kymmeniä tai korkeintaan satoja metrejä. Juna ja metroasemien väli ilmoitetaan kilometreissä. Ovat ne toki monesti kävelymatkan päässä toisistaan.
Espoossa olemme seudullisen liikenteen raiteille nostamisen vaiheessa. Kaupunkiradan jatkaminen Espoon keskustaan ja Etelä-Espoon rata ovat toisiaan täydentäviä hankkeita. Molemmat hankkeet selkeyttävät myös paikallisliikennettä. Paikallisliikenteen reitit käännetään kulkemaan raideliikenteen asemien kautta jolloin syntyy selkeät vaihtopisteet myös paikallisliikenteelle. Nykyisellään näitä solmupisteitä on vain muutamia, eikä niitä ole kaikkia yhdistetty suorilla vuoroilla keskenään. Olennaista on myös, että joukkoliikenteen solmupisteet sijaitsee keskustapalvelujen läheisyydessä.
Solmupisteverkkoa voidaan toki kehittää ilman raiteitakin, mutta raiteen antavat nopean tien aluekeskuksesta toiseen, sieltä voi sitten halutessaan jatkaa tuon toisen aluekeskuksen vaikutusalueella olevaan paikallisliikenteeseen.
Raideliikenteen rahoitus
Rahoitus ratkaisuja on useita. Itse radan rakentamisen rahoitus on pääasiassa julkisen vallan, eli valtion ja kuntien asia. Kaluston hankinta kannattaisi hoitaa YTV:n kautta. Myös liikennöitsijävetoinen rahoitus vaihtoehto kannattaa huomioida. Asemarakenteet sen sijaan ovat mahdollista rahoittaa yksityiselläkin pääomalla. Aseman läheisten liikekiinteistöjen volyymi kasvaa siinä määrin, että olisi kohtuullista, että ne osallistuvat tavalla tai toisella rahoitukseen.
Kaupunkirakenteen tiivistymisestä
Sallimmeko Espoolaisen nuorison jäävän asumaan Espooseen? Otammeko vastaan muualta muuttavia? Jos vastaus on edes jompaan kumpaan kysymykseen kyllä, niin tiedämme, että kaupungin asukkaiden väkiluku kasvaa.
Nähdäkseni Espooseen tarvitaan sekä uutta keskustarakentamista, että lisää pientaloasuntoja. Lähiötyyppisiä ratkaisuja on syytä välttää ja loputkin aikanaan lähiöiksi rakennetut alueet on integroitava palvelujen osalta keskusta-asumiseksi. Osa asunnoista on toki jatkossakin lähempänä paikallista ydinkeskustaa kuin toinen, mutta juuri joukkoliikenne tuo aluekeskuksen ytimen lähemmäksi.
Tulevaisuuden näkymiä
Tietysti liikennevälineet kehittyvät. vetykäyttöisten kulkuneuvojen kehitys on jo pitkällä. Välttämättä Espooseen ei koskaan rakenneta raiteilla kulkevaa katuratikkaa, vaan paikallisliikenne siirtyy nykyisestä kalustosta vetyautoihin. Katuliikenteessä kulkevilla autoilla ei kuitenkaan siirretä kerralla samanlaisia ihmismääriä kuin moni vaunuisella junalla. Monivaunuinen juna ei voi tulevaisuudessakaan kulkea edes tietokone ohjattuna katuliikenteessä, jos seassa on myös tavallisia manuaaliohjattuja ajoneuvoja.
Siinä vaiheessa kun paikallisliikenteessä olemme vetyautojen aikakaudella, on eteläisen Espoon raideliikenne palvellut jo pitkään.
|