Jukka Kivimäki
 |
Tapahtumakalenteri
| Ma | Ti | Ke | To | Pe | La | Su |
| 1 | 2 | 3 | 4 | 5 | 6 | 7 |
| 8 | 9 | 10 | 11 | 12 | 13 | 14 |
| 15 | 16 | 17 | 18 | 19 | 20 | 21 |
| 22 | 23 | 24 | 25 | 26 | 27 | 28 |
| 29 | 30 |
Julkisen talouden kiinteistökuluista
Julkisen talouden varat hupenevat kiinteistökuluihin
Espoossa ja muuallakin kasvukunnissa julkinen rakentaminen kilpailee rakennuspaikoista markkinahinnoilla. Myös rakentamis-, korjaus- ja huoltokustannukset ovat muuta maata korkeammat. Espoo on myös tehnyt kiinteistösijoittajien kanssa pitkäaikaisia vuokrasopimuksia, jotka takaavat sijoittajalle liikevoiton markkina suhdanteista riippumatta. Kiinteistökulut nostavat julkisten palvelujen kokonaiskustannuksia ja näin leikkaavat niiden varsinaisen toiminnan varoja. Näin julkiset palvelut
näyttävät kalliimmilta kuin niitä täydentävät kaupungin subventoimat yritysten tuottamat palvelut. Oli sitten kyseessä kirjasto, koulu, liikuntapaikka tai päiväkoti, niin pidemmän päälle edullisempaa on toimia kaupungin omissa tiloissa ja tuottaa palvelut kaupungin omalla henkilökunnalla.
Kuntalaisten vapaaehtoinen urheiluseuratoiminta on jäänyt kaupungin
tukemien yksityisten hallihankkeiden jalkoihin. Kirjastotoimen rahoituksen leikkaukset ovat siirtäneet Espoolaisia naapurikuntien kirjastojen asiakkaiksi. Pidemmän päälle tällainen kehitys ei ole kestävää.
Ammatillisen koulutuksen järjestää Espoossa koulutuskuntayhtymä.
Ammatillinen peruskoulutus kustannetaan pääasiassa valtion määrittelemillä yksikköhinnoilla, jotka lasketaan aikaisempien vuosien kustannuksien pohjalta, samansuuruisina kaikkialla maassa. Espoossa on päätetty, ettei kunnallisverokertymää käytetä ammatillisen koulutuksen rahoittamiseen, näin Espoon kalliimmat kiinteistökulut leikkaavat suoraan opetustoiminnan resursseja. Myös Espoon aikuislukioita on kaavailtu siirrettäväksi kaupungilta koulutuskuntayhtymään. Lukiokoulutus ei kuitenkaan Espoossa
selviydy omilla yksikköhinnoillaan. Tällöin on välttämätöntä käyttää koulutukseen myös kuntalaisten varoja.
Myös terveydenhoidossa kalliit kiinteistökulut nostavat
kokonaiskustannuksia. Terveydenhoidon osalta rahoitustilanne on kuitenkin erilainen verrattuna sivistystoimeen. Sairaanhoitopiiri laskuttaa jäsenkunnilta kustannuksensa ja näin riippumatta siitä olivat ne budjetoineet kustannuksia riittävästi vai eivät. Myös kaupungin omassa palvelutoiminnassa on akuutit asiat hoidettava kehyksistä huolimatta. Suunnitelmallisen toiminnan kannalta ajatellen on vastuutonta tehdä alimitoitettu budjetti. Tällöin vaarantuu ennaltaehkäisevä toiminta.
Jukka Kivimäki
Ammattiaineiden opettaja
Pääluottamusmies (Akava)
| ||